Mitä on normaali vedenkulutus?!
Lähetämme suuressa osassa taloyhtiöistämme veden tasauslaskut näin loppuvuodesta. Vuosi toisensa perään tasauslaskut ovat ehdottomasti yksi suurimmista kyselyiden aiheista ja isännöitsijätoimiston puhelinlinjat käyvät kuumina veden tasauslaskutuksen ajan. Yleensä kysymys kuuluu, olenko tosiaan käyttänyt vettä näin paljon? Eräänä vuonna kirjanpitäjänä toimiva kollegani teki lupauksen ennen vesilaskutuksen aloittamista. Hän lupasi viedä kahville jokaisen asiakkaan, joka ihmettelee vedenkulutuksen vähäistä määrää ja suurta hyvityslaskua. Niin harvassa nämä edullisen laskun ihmettelyt ovat, vaikka säästelijäille asukkaille suuria vesihyvityslaskuja lähtee myös reilusti vuosittain. Yhden asiakkaan kirjanpitäjänä toimiva kollegani pääsi viemään kahville sinä vuonna. Suuren laskun ihmettelijöitä olisi pitänyt vastaavalla lupauksella kahvittaa kymmenittäin, jollei sadoittain.
Jyväskylä tunnetaan hintavan kerrostaloveden kaupunkina ja kulutetuista kuutioista joutuu maksamaan suurelta tuntuvan hinnan. Mitä normaali vedenkulutus sitten todellisuudessa on? Normaali vedenkulutus voi vaihdella kotitalouksien välillä huomattavasti, joten täsmällistä vastausta tähän en osaa antaa. Esimerkkinä normaalista keskimääräisestä vedenkulutuksesta voidaan kuitenkin pitää 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, joka tarkoittaa kuutioina 4,65m3 asukasta kohden kuukaudessa. Jyväskylässä kylmäveden kuutiohinta pysyttelee monessa taloyhtiössä 5-6 euron paikkeilla, kun taas lämpimän veden kuutiohinnat lähtevät 10 eurosta ja nousevat jopa 14 euroon kuutiolta. Näillä pohjatiedoilla laskettuina aluksi suurelta tuntuvat veden tasauslaskut alkavat täsmäämään. Esimerkiksi sillä olettamalla laskettuna, että kokonaiskulutus olisi 155l/hlö/vrk ja 35% käytetystä vedestä olisi lämmintä vettä sekä lämpimän veden hinta olisi 12€/m3 ja kylmän veden hinta olisi 6€/m3, veden kuukausilaskuksi tulisi 37,67€/hlö/kk.
Itse kysyisinkin, että onko yleinen arviomme normaalin vesilaskun suuruudesta aivan liian alhainen vai tulisiko meidän oppia olemaan säästeliäämpiä vedenkulutuksessa? Niin Suomessa kuin maailmalla paljon puhuttava ympäristökeskustelu ja asukkaan lompakko suosittelisivat säästeliäämpää käyttöä. Kaikki lähtee ymmärryksestä, minkä verran vettä kuuluu missäkin toimessa. Säästöjä tavoittelevan asukkaan tulisi kiinnittämään huomiota vedenkulutuksessa esimerkiksi näihin asioihin:
- Keittiönhanojen ja suihkuhanojen ohjevirtaama täydellä teholla on Suomessa 12l/minuutissa ja käsienpesuhanojen 6l/minuutissa. Säästät reilusti vettä sulkemalla hanan aina kun et sitä käytä (esimerkiksi hampaiden pesun tai käsien saippuoinnin ajaksi).
- Sama pätee suihkutteluun, älä lotraa. Jos otat päivittäin 5 minuutin suihkun, vettä kuluu suihkutteluun noin 60 litraa vuorokaudessa, kun taas 20 minuutin päivittäisessä suihkussa vettä valuu viemäriin reilut 240 litraa. Jos sinulla on kylpyamme, harkitse tarkoin sen käyttöaktiivisuutta (kylpykertaan voi kulua vettä n. 150-200 litraa).
- Erityisesti lämpimän veden käyttöä kannattaa tarkkailla, sillä veden lämmittäminen tekee siitä kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmästä vedestä.
- Kiinnitä huomiota kodinkoneisiin. Tiesitkö, että energiatehokas astianpesukone voi kuluttaa vettä jopa alle 10l pesukerralla, kun samojen astioiden käsin tiskaamiseen voi mennä jopa 150l varsinkin, jos huuhtelet astiat juoksevan veden alla. Energiatehokas pyykinpesukone kuluttaa vettä noin 60l/ pesukerta.
- Iäkäs Wc-pönttö voi olla vesituhlari ja kuluttaa jopa 9l vettä yhdellä vetäisyllä, kun uusi säästeliäs kahdella nupilla varustettu malli käyttää 4l isolla huuhtelulla ja 2l pienellä huuhtelulla. Wc-pönttöä käytetään melko aktiivisesti, joka tekee siitä yhden merkittävimmistä veden kuluttajista.
- Tarkkaile vesikalusteita vuotojen varalta ja ilmoita huoltoyhtiölle vuotoepäilyistä pikimmiten, jotta vettä ei valu täysin turhaan.
Vaikka kysymykseen, olenko tosiaan käyttänyt vettä näin paljon, vastaus on usein kyllä. Veden tasauslaskua on järkevä katsoa kriittisesti ja epäillä myös virheen tai vikaantumisen mahdollisuutta, jos vedenkulutuksessa esiintyy saman asunnon ja saman käyttäjän osalta todella suuria muutoksia. Tällöin asukas voi itse tarkistaa asunnon mahdollisien vuotojen varalta silmämääräisesti ja sen jälkeen seuraamalla vesimittarin muutosta esimerkiksi muutaman päivän käyttämättömyyden aikana. Tarvittaessa on myös hyvä tarkistaa, että vesimittarien luennassa ei ole sattunut luentavirhettä vertaamalla tämän hetkisiä lukemia tasauslaskussa ilmoitettuihin lukemiin.